Hei päättäjä!
Mielestämme nuorten hyvinvoinnin pitää olla yksi vaalien kärkiaiheista.
Toivottavasti olet samaa mieltä.
Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä siihen, miten voit olla nuorten puolella.
Ilman nuoria kunnalla ei ole tulevaisuutta.
Maaseudun nuoret ovat riskissä jäädä syrjään
Oikeusministeriön raportin mukaan syrjintä on Suomessa yhä merkittävä ongelma ja aineisto viittaa syrjinnän lisääntyneen tarkasteluajanjaksolla vuosina 2020-2022. THL:n selvityksen mukaan vähemmistöihin kuuluviin nuoriin kohdistetaan muita nuoria useammin kiusaamista ja fyysistä uhkaa. Heidän keskuudessaan myös yksinäisyys on yleisempää muihin nuoriin verrattuna. Yksinäisyysbarometrin mukaan lähes puolet 15–24-vuotiaista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti.
Kouluterveyskyselyn mukaan alle puolet nuorista kertovat keskusteluyhteyden vanhempiinsa olevan hyvä. Noin puolet kertovat voivansa jutella koulussa jonkun aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Mikäli hallituksen suunnitelmat leikata miljoonia nuorisotyön valtionrahoituksesta toteutuvat, Nuorisoalan kyselyn perusteella lähes joka kolmannelta nuorelta loppuisi harrastus. 51 prosenttia nuorista sanoo, ettei heillä olisi enää ilmaista paikkaa, jossa viettää aikaa. 37 prosenttia nuorista kokee, ettei heillä olisi päivisin mielekästä tekemistä. 36 prosenttia sanoo, ettei pääsisi vaikuttamaan itseään tai muita nuoria koskeviin asioihin.
Lauri Julkisen katsauksen mukaan maaseudulla asuvat nuoret ovat pitkien etäisyyksien vuoksi riskissä jäädä syrjään vapaa-ajan aktiviteeteista, sosiaalisesta elämästä ja harrastuksista. Myös harrastamiseen ja sosiaaliseen kanssakäyntiin sopivia tiloja on vähemmän tarjolla ja kunnalliset nuorisotalot ovat harvassa maaseudulla.
Nuorisobarometrin mukaan noin kolmannes nuorista ei usko äänestämisen olevan hyvä keino vaikuttaa. Sisäinen kansalaispätevyys on heikkoa erityisesti nuorilla naisilla, mutta kaikista vähiten äänestää nuoret miehet. Sitran mukaan nuoret kokevat yhteiskunnallisen osallistumisen myös kuormittavaksi ja monimutkaiseksi ja huoli vastuun kasautumisesta muodostuu useammin osallistumisen esteeksi.
Nuoret toivovat vakaata työelämää
E2-tutkimuksen raportin mukaan nuoret aikuiset haluavat saavuttaa elämässään ennen kaikkea parisuhteen ja rakkauden, mielekkään työn, vakaan toimeentulon, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä läheisiä ihmissuhteita. Lähes kolmasosa nuorista aikuisista nimesi kuitenkin yksinäisyyden huolen ja pelon aiheeksi.
E2-tutkimuksen katsauksen mukaan nuoret ovat muihin ikäluokkiin verrattuna kunnianhimoisempia ja tavoitteellisempia työelämässä. TEM:n mukaan nuorten työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavat kuitenkin muita ikäryhmiä enemmän taloudelliset suhdanteet, ja taantumien ja kriisien vaikutukset näkyvät usein ensimmäisinä heidän tilanteessaan.
Susanna Ågrenin väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi vaikeammin ennustettavat työmarkkinat tekevät aikuisuudelle tasaisen perustan rakentamisen vaikeammaksi aiempiin sukupolviin verrattuna.
Varman datan mukaan nuorten työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa ja alle 35-vuotiaat ovat ohittaneet 35–45-vuotiaat hakijoina. Huomattava osa nuorten hakemuksista kuitenkin hylätään, tyypillisesti siksi, ettei hakija ole riittävän työkyvytön. Mielenterveyden häiriöt ovat ylivoimaisesti yleisin työkyvyttömyyden syy.
Toimeentulo huolettaa opiskelijoita
Tilastokeskuksen mukaan vain 36 prosenttia kevään 2022 ylioppilaista jatkoi suoraan opiskelua, vaikka 80 prosenttia haki jatko-opintoihin. Suoraan valmistumisen jälkeen yliopistokoulutukseen jatkoi 22 prosenttia, ammattikorkeakouluun 12 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 1,7 prosenttia uusista ylioppilaista.
Linda Laaksosen väitöstutkimuksen mukaan korkeakouluihin valikoituu tyypillisimmin korkeakoulutettujen, suomea äidinkielenään puhuvien perheiden lapsia ja suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on eriarvoisuutta. Helsinki GSE:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, jotka käyvät lukioita, joissa opettajat ovat ennakkoluuloisia, jatkavat vähemmän todennäköisesti korkeakoulutukseen.
Danske Bankin tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat aiempaa enemmän huolissaan siitä, etteivät selviä luotoistaan ja lainoistaan. Samalla nuorten korkeakoulutettujen halu ostaa oma koti on vähentynyt merkittävästi viime vuosina osin korkojen nousun vuoksi. Keväällä 2023 noin 36 prosenttia korkeakoulutetuista 18–34-vuotiaista nuorista harkitsi asunnon ostoa.
E2-tutkimuksen raportin mukaan nuorten aikuisten mielestä päättäjien pitäisi huomioida paremmin nuorten jaksamisen, työn ja toimeentulon ongelmat. Lisäksi päättäjien pitäisi tukea opiskelun edellytyksiä ja parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta.
Lue lisää nuorten hyvinvoinnin tilasta
ja siitä, mitä nuorille kuuluu:
Miten kunnasta rakennetaan hyvä nuorille?
Nuorisoalan kuntavaaliohjelma 2025
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus…
kuulua yhteisöön,
Jokaisella nuorella on mahdollisuus maksuttomaan, mieluisaan harrastukseen. Nuorten omaehtoista toimintaa tuetaan. Kuntaan on nimetty harrastuskoordinaattori ja vapaa-ajan tiloja tarjotaan maksuttomasti harrastuskäyttöön. Nuorten harrastus- ja nuorisojärjestötoimintaa tuetaan avustuksilla ja nuorten yhteisöllisyyttä tuetaan hyvin resursoidulla nuorisotyöllä. Nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn on toimintasuunnitelma. Jokaiselle nuorelle löytyy opiskelu- ja työpaikka.
työllistyä,
Nuorten työllistymiseen investoidaan ja ohjausta sekä tukea on riittävästi tarjolla. Kunnassa on etsivää nuorisotyötä ja Ohjaamon kaltaisia palveluita, joissa on aikaa kohdata nuoria ja ohjata heitä löytämään oma paikkansa. Palveluissa huomioidaan myös työkyky. Palkkatuettua työtä sekä työpaja- ja työkokeilupaikkoja on tarjolla niitä tarvitseville nuorille. Ensimmäisen kesätyön hankkimiseen saa kunnalta kesätyösetelin ja yrityksen perustamista tuetaan starttirahalla. Kohdistetaan nuorten kesätyöpaikkoja erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille.
opiskella,
Koulut ja oppilaitokset ovat saavutettavia, niissä voidaan hyvin ja niissä on luotettavia aikuisia. Koulutuksen eriytymiseen puututaan suunnitelmallisesti. Oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmiin tarjotaan tukea matalalla kynnyksellä, varhaisessa vaiheessa ja nopeasti. Kaikilla koulutusasteilla tehdään nuorisotyötä, joka tarjoaa toimintamalleja ryhmäytymiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ehkäisyyn. Vahvistetaan osallistavaa toimintakulttuuria sekä oppilas- ja opiskelijakuntien asemaa.
viihtyä,
Koulut ja oppilaitokset ovat saavutettavia, niissä voidaan hyvin ja niissä on luotettavia aikuisia. Koulutuksen eriytymiseen puututaan suunnitelmallisesti. Oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmiin tarjotaan tukea matalalla kynnyksellä, varhaisessa vaiheessa ja nopeasti. Kaikilla koulutusasteilla tehdään nuorisotyötä, joka tarjoaa toimintamalleja ryhmäytymiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ehkäisyyn. Vahvistetaan osallistavaa toimintakulttuuria sekä oppilas- ja opiskelijakuntien asemaa.
vahvistaa terveyttään
sekä
Lapsille, nuorille ja heidän perheilleen taataan laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut lähipalveluperiaatteella. Sekä digitaalisten että kivijalkapalveluiden piiriin tulee päästä nopeasti. Asiakasmaksut eivät saa muodostaa estettä palveluiden saamiselle.
Nuorille räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja vahvistetaan, palveluita on riittävästi ja ne ovat hyvin resursoituja. Palveluita on tarjolla yhden luukun periaatteella. Hallituksen mallin mukainen terapiatakuu otetaan käyttöön nuorilähtöisesti koko maassa ja ikärajan laajentamista vastaamaan nuorisolain mukaista ikäryhmää edistetään. Myös vakavammin oireileville nuorille taataan laadukas ja pitkäjänteinen hoito mielenterveyden häiriöihin.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseihin panostetaan, jotta lakisääteiset mitoitukset täyttyvät ja nuorten oikeudet toteutuvat. Hyvinvointialueet tekevät aktiivista yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa nuorten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten terveyttä edistetään aktiivisesti.
Kaikille alle 25-vuotiaille tarjotaan maksuton ehkäisy. Ehkäisyn lisäksi nuorille tarjotaan neuvontaa muun muassa seksuaalioikeuksista ja hedelmällisyydestä.
tulla kuulluksi ja vaikuttaa.
Kaikilla nuorilla on kokemus osallisuudesta ja kuulumisesta yhteisöön, oikeus saada tietoa sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa niin kunta- kuin myös hyvinvointialuetasolla. Nuorten vaikuttamiskanavat ovat moninaisia ja saavutettavia ja niillä tavoitetaan mahdollisimman kattavasti nuoria huomioiden erilaiset lähtökohdat ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja vähemmistöihin kuuluvat nuoret.
Kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustot vaikuttavat päätösten valmisteluun kaikissa päätöksenteon vaiheissa. Nuorisovaltuustolle annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikkiin kuntien ja hyvinvointialueiden toimielimiin sekä suora aloiteoikeus kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin sekä aluevaltuustoihin. Nuorisovaltuustoja tuetaan myös niiden nuorten kuulemisessa, jotka eivät kuulu nuorisovaltuustoihin. Oppilas-, opiskelija- ja ylioppilaskuntia kuullaan nuoria ja opiskelijoita koskevissa asioissa osana kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa.
Nuorivaikutusten arvioinneilla tarkoitetaan vielä suunnitteluasteella olevien ja jo tehtyjen päätösten sekä niiden toimeenpanon arvioimista nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia päätöksillä on nuorten elämään. Nuorivaikutusten arviointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa niin kunta- kuin myös hyvinvointialuetasolla. Lisäksi otetaan käyttöön nuoribudjetointi osana nuorivaikutusten arviointia. Nuoret huomioidaan omana erityisryhmänään valmistelussa ja päätöksenteossa. Nuorivaikutusten arviointia toteutetaan sekä ennakoivasti että jo toteutettuun päätöksentekoon liittyen ja samalla kehitetään ja otetaan käyttöön mittareita, joilla nuorten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida myös yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmasta.
Kaikki nuoret oppivat demokratiataitoja koulutuksen, nuorisotoiminnan ja vapaa-ajan piirissä. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus on osa koulutusjärjestelmää, ja kansalaisyhteiskunta, puolueet sekä oppilaitokset tekevät yhteistyötä nuorten poliittisen vaikuttamisen kasvattamiseksi.
Haluatko saada lisää tietoa nuorten hyvinvointivajeesta ja sen korjaamisesta?
Nuorisoala ry toimittaa noin kerran kuukaudessa ehdokkaille ja muille kiinnostuneille tiiviin ajankohtaiskatsauksen sähköpostiin.