Hei eduskuntavaaliehdokas!

Mukavaa että päädyit tänne!
Meistä nuorten hyvinvoinnin pitää olla yksi vaalien kärkiaiheista.
Toivottavasti sinustakin.

Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä siihen, miten voit olla nuorten puolella. Sillä ilman nuoria meillä ei ole mitään.

Sivun sisältö:

  1. Miten nuorten hyvinvointi saadaan nousuun?

  2. Pidä ääntä

  3. Kerro äänestäjille, että sinut löytää Nuorten vaalikoneesta

  4. Nuorten asiantuntijoiden vetoomus kansanedustajille

  5. Ota nuorisoalan ratkaisut haltuun

  6. Puolueiden ratkaisuja nuorten hyvinvointivajeen korjaamiseksi

Miten nuorten hyvinvointi saadaan nousuun?

Nuorten hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat monimutkaisia, ja nykyisten oireiden hoitamisen lisäksi on olennaista puuttua niiden juurisyihin. Rahaa tarvitaan, mutta vielä enemmän rohkeutta ja sitkeyttä johtaa paremmin ja tehdä systeemisiä muutoksia. Kaikki tämä on mahdollista tehdä tulevalla hallituskaudella, jos vain tahtoa piisaa.

Nuorisoalan kattojärjestössä olemme rakentaneet hallitusohjelmaa varten suuren nuorisopaketin, jonka toimenpiteet toteuttamalla nuorten hyvinvointi on mahdollista kääntää kasvuun.

Suuri nuorisopaketti

1. Nuorten tulevaisuustakuu
2. Nuorten hyvinvoinnin johtaminen
3. Nuorten ääni valtakunnalliseen päätöksentekoon
4. Koronakriisin jälkihoito

Käytännössä se tarkoittaa seuraavia toimia:

  1. Luodaan nuorten tulevaisuustakuu, jossa

    • Koulutuksen resurssit turvataan yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. Jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

    • Terapiatakuu toteutetaan valtakunnallisesti ja täysimääräisesti. Nuorten tarvitsemaa mielenterveyden tukea oppilaitoksissa vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja nostamalla ja koulunuorisotyötä lisäämällä.

    • Alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työtä, opiskelumahdollisuuksia tai paikka työpajalta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta.

  2. Osoitetaan nuorten tulevaisuustakuun toteuttamiseen riittävät resurssit ja huolehditaan sen ylivaalikautisesta jatkumisesta.

  3. Nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat kootaan kaikilta hallinnonaloilta, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöön opetusministerin vastuulle. Muutos toteutetaan hallituskauden aikana.

  4. Nuorten hyvinvoinnille laaditaan selkeä määritelmä sekä asetetaan kunnianhimoinen tavoitetaso ja tarkoituksenmukaiset mittarit.

  5. Nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja sen rahoittamisessa vahvistetaan pitkäjänteistä ja pysyviin rakenteisiin sidottua työtä kunnissa sekä järjestöissä ja vähennetään projektirahoitteisen työn määrää.

  6. Nuorivaikutusten arviointi otetaan osaksi kaikkea julkista päätöksentekoasekä ennakoivasti että jo tehtyjen päätösten osalta. Kehitetään ja otetaan käyttöön mittareita, joilla nuorten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida myös yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmasta.

  7. Valtakunnalliseen päätöksentekoon luodaan pysyvät, oppilaitoksiin kytkettävät rakenteet nuorten kuulemiseen ja osallistamiselle. Valtioneuvosto ja eduskunta sitoutuvat huomioimaan järjestelmän kautta kerätyn nuorten näkemyksen päätöksenteossaan.

  8. Nuorten osallistumista valtakunnan tason päätöksentekoon vahvistetaan perustamalla ministeriöihin nuorten asiantuntijoiden kuulemis- ja vaikuttamistoimielimiä, joissa toimivilla nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöprosesseihin ja isojen yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun.

  9. Nuorten hyvinvointi palautetaan vähintään pandemiaa edeltävälle tasolleviimeistään vuoteen 2026 mennessä. Hallituskauden aikana laaditaan suunnitelma ja varataan riittävät resurssit koronarajoitusten nuorille aiheuttamien mielenterveys-, oppimis- ja yhteisöllisyysvajeiden paikkaamiseksi.

Kaipaatko lisää tietoa? Perusteluja ja tilastotietoja löydät esimerkiksi täältä:

Pidä ääntä

Mielipidekirjoitukset ja kannanotot ovat hyviä tapoja lisätä ehdokkaan näkyvyyttä mediassa.

Allianssin mielipidekirjoituspohjat ovat kaikkien ehdokkaiden hyödynnettävissä ja muokattavissa omaan tarpeeseen sopivaksi. Pohjien on tarkoitus tukea ehdokkaita nuoriin liittyvien politiikkatoimien ja näkemysten esille tuomisessa.

Löydät asiantuntijoidemme kirjoittamia mielipidekirjoituspohjia tästä Drive-kansiosta!

Kerro äänestäjille, että sinut
löytää Nuorten vaalikoneesta

Olemme Allianssissa koordinoineet nuorten vaalikonetta jo vuosikymmenten ajan. Tiesitkö, että se on myös yksi maailman ensimmäisistä vaalikoneista?

Vaalikone koostuu tällä kertaa 5 aiheesta ja 19 kysymyksestä. Nuorisoalan yhteistä vaalikonetta työstettiin neljässä avoimessa tapaamisessa. Tärkeänä pidettiin vaalikysymysten erottelevuutta ja teemojen monipuolisuutta.

Kevään 2019 vaaleissa 100 000 nuorta äänestäjää etsi itselleen sopivaa ehdokasta ja puoluetta nuorten vaalikoneella. Vaalikonetta käytetään myös demokratiakasvatuksen tukena Nuorisovaaleissa, joihin osallistui edellisissä vaaleissa yli 800 oppilaitosta ympäri Suomen.

Ehdokkaat ovat voineet vastata vaalikoneeseen ja täydentää vastauksiaan 9.3. asti.

Nuorten asiantuntijoiden vetoomus kansanedustajille:

“Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi!”

Nuorten ja nuorisotyön asiantuntijat vetoavat kansanedustajiin ja puolueisiin, että keskustelu ja ratkaisuehdotukset kohdistettaisiin nuorten pahoinvoinnin ja syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen. Vetoomuksen allekirjoitti 50 nuorisoalan järjestöä.

Puolueiden ratkaisuja nuorten hyvinvointivajeen korjaamiseksi

Niin sanotun kolmoiskriisin varjo on pisin juuri nykyisen nuoren sukupolven kohdalla: ilmastokriisi, maailmanlaajuinen koronapandemia ja Eurooppaa ravisteleva sota murentavat nuorten tulevaisuususkoa. Vielä ei tiedetä, millaisen jäljen jo vuosia jatkunut kriisien ja epävarmuuksien aika 2020-luvun nuoriin jättää. Näihin jälkiin voidaan kuitenkin vaikuttaa tekemällä nuorten hyvinvointia tukevaa politiikkaa.

Haastoimmekin kuusi suurinta eduskuntapuoluetta laatimaan ratkaisuehdotukset nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Toivoimme puolueiden keskittyvän erityisesti siihen, kuinka koronarajoitusten nuorille tuottamat mielenterveys-, oppimis- ja yhteisöllisyysvajeet paikataan ja nuorten hyvinvointi nostetaan vähintään pandemiaa edeltäneelle tasolle tulevan hallituskauden aikana.

Mahdollisimman konkreettisia ratkaisuja perusteluineen pyydettiin laatimaan 3-10 kappaletta. Meitä kiinnosti myös ehdotusten kustannusarviot ja niiden resursointi.

SDP:n ratkaisuehdotuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

Koronakriisin jälkihoidossa lasten, nuorten ja opiskelijoiden tarpeet on asetettava etusijalle ja nuorten äänen on kuuluttava nykyistä paremmin. Alla SDP:n ratkaisuja kolmoiskriisin vaikutusten hoitoon.

1. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus on varmistettava

Suomessa noin 20 - 25 % nuorista kärsii mielenterveyden häiriöstä. Hoitoon pääsy kestää kohtuuttoman kauan. Nuorten mielenterveyspalveluiden suurimmat ongelmat ovat palvelujen saatavuus ja järjestelmän pirstaleisuus. Jokaiselle palveluun hakeutuvalle on taattava hyvä, oikea-aikainen ja toimiva hoitopolku.

Erilaiset lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuudet lisäävät hyvinvointia sekä tuovat arkeen tekemistä, kavereita ja ystäviä. Erityisesti kuntien on huolehdittava siitä, että lapsilla ja nuorilla on jatkossakin edullisia tai maksuttomia harrastamisen mahdollisuuksia.

Järjestöjen rooli nuorille suunnatussa matalankynnyksen ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää. On tärkeää, että kuntia ja hyvinvointialueita kannustetaan monialaiseen yhteistyöhön oikea- aikaisten ja toimivien palveluiden kehittämisessä.

Nuorten köyhyyteen on kiinnitettävä huomiota ja sitä on vähennettävä tavoitteellisesti.

SDP:n tavoitteita

  • Hyvinvointialueiden on varmistettava, että palveluketjut ovat toimivia ja että koko hyvinvointialueella nuorille suunnatut mielenterveyspalvelut ovat yhdenvertaisia kaikille nuorille, kotikuntaan katsomatta.

  • Samalla kaikilla alueilla on varmistettava, että kunnista siirtyvät kouluterveydenhoito ja oppilashuollon erilaiset palvelut toimivat edelleen niissä ympäristöissä, joissa koululaiset ja opiskelijat ovat.

  • Taataan jokaisen nuoren oikeus harrastaa.

2. Kouluista ja oppilaitoksista oppimisen ja hyvinvoinnin paikkoja

Palveluiden tulee olla siellä, missä nuoret ovat. Päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista tulee muodostaa lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointikeskuksia, jotka toimivat moniammatillisesti tukena kasvulle ja oppimiselle koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Monialaisella yhteistyöllä varmistetaan, että jokaisen oppilaan saatavilla on riittävä sosiaalinen, pedagoginen, psyykkinen ja terveydellinen tuki.

Palveluiden kokonaisvaltaisuus varmistaa, että koronan jälkihoidossa kiinnitetään erityisesti
huomiota niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään.

SDP:n tavoitteita

  • Vahvistetaan lapsivaikutusten arviointia, lasten, nuorten ja vanhempien kuulemista sekä systemaattista tiedon keräämistä ja tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

  • Viedään yhä enemmän matalan kynnyksen palveluita sinne, missä nuoret arjessaan ovat.

3. Palataan koulutuksen huippumaaksi

Yhdenvertainen, saavutettava korkealaatuinen koulutus varhaiskasvatuksesta korkeakouluun on avain tulevaisuuden työhön, innovaatioihin ja Suomen menestykseen kansainvälisessä kilpailussa. Se luo jokaiselle Suomessa asuvalle ihmiselle mahdollisuuksia riippumatta taustasta, asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta. Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot, että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa. Luku-, kirjoitus- ja laskutaito, mutta myös kielitaito, medialukutaito, demokratiataidot ja tunnetaidot ovat tänä päivänä keskeisiä kansalaistaitoja, jotka peruskoulun on turvattava jokaiselle lapselle.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on ollut historiallinen uudistus, jossa jo lyhyessä ajassa on nähty viitteitä koulupudokkuuden vähentymisestä. Uudistus on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja samalla aikaisempien hallitusten leikkauspolitiikan jäljet ovat yhä olemassa. Haluamme jatkaa uudistuksen toimeenpanoa vahvistamalla toisen asteen koulutuksen resursseja ja lisäämällä opiskelijoiden tukea. Toinen aste on tulevaisuuden perusaste ja sitä tulee kehittää jokaiselle nuorelle toimivaksi.

SDP:n tavoitteita

  • Tulevalla vaalikaudella tulee käynnistää perusopetuslain parlamentaarinen kokonaisuudistus ja opetussuunnitelmatyön päivitys jatkoksi oppivelvollisuuden uudistamiselle.

  • Tulevalla hallituskaudella on tärkeää vahvistaa toisen asteen resursseja, jotta opetus ja saatavilla oleva tuki mahdollistavat koko toisen asteen tutkinnon suorittamisen jokaiselle nuorelle. Tämä tarkoittaa joustavia opintojen suoritustapoja, opetuksen laadun vahvistamista, monimuotoisten henkilökohtaisten oppimispolkujen mahdollistamista sekä riittävää opiskelun tukea ja ohjausta.

4. Nuorten ääni kuuluviin ja nuorisopolitiikan rakenteet ja rahoitus kuntoon

Nuorten hyvinvointia edistävää politiikkaa tulee johtaa tavoitteellisesti. Nuorten tilanteesta Suomessa tulee muodostaa kokonaiskuva. Nuorisopolitiikkaa, nuorten syrjäytymistä torjuvaa ja hyvinvointia edistävää työtä on johdettava tavoitteellisesti. Nuorten elinoloja edistävät politiikkatoimet tulee koota OKM:stä, TEM:stä ja STM:stä yhteen ministeriöön ja yhdelle ministerille.

Nuorten elinoloja edistävässä politiikassa on keskityttävä järjestöjen ja kuntien toteuttamaan pitkäjänteiseen perustyöhön. Nuorisotyötä ja nuorten palveluita tuottavien kuntien ja järjestöjen toimintaedellytykset on saatava yhteiskunnallisen tarpeen edellyttämälle tasolle.

Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon lähiyhteisöissään ja laajemmin yhteiskunnassa. Yhteiskunnallinen osallistuminen vaatii tietoa ja taitoa. Nuorille tulee tarjota monikanavaisesti tietoa vaikuttamismahdollisuuksista ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen tulee varata resurssit.

SDP:n tavoitteita

  • Nuorten elinoloja edistävät politiikkatoimet tulee koota yhteen ministeriöön.

  • Nuorten hyvinvoinnille tulee asettaa selkeät tavoitteet ja luodaan hallituskauden ylittävä suunnitelma niiden saavuttamiseksi.

Perussuomalaisten ratkaisuehdotuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

Kaikki sellaiset korona-ajan yhteydenotot mielenterveyspalveluihin, joissa yhteydenottaja ei ole päässyt hoitoon, pitäisi kartoittaa ja tarjota palveluita niitä pyytäneille, jos he kokevat palveluille edelleen tarvetta. Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen panostaminen on nyt erityisen tärkeää, koska on mahdollista, että sote-uudistus heikentää niiden saatavuutta entisestään, jos säästöjen hakemiseksi sote-palveluita keskitetään.

Erityisesti peruskoulun osalta yhteistyötä koulun ja sosiaalitoimen välillä pitää tiivistää, jotta syrjäytymiskehitykseen pystytään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Niinpä on kartoitettava salassapitosäännökset ym. tekijät, jotka voivat estää tilanteeseen puuttumisen.

Kaikki nuoret eivät koe hyvinvointinsa heikentyneen koronapoikkeusajan seurauksena, vaan osa kokee sen jopa parantuneen. Olisi perusteltua selvittää, mitkä seikat saivat aikaan sen, että osa nuorista koki hyvinvointinsa kohentuneen tuona aikana.

Vuosina 2019 tai 2020 toisen asteen opinnot aloittaneilla nuorilla vähintään noin puolet opinnoista sijoittui poikkeusoloihin. Niille nuorille, jotka kuuluvat tähän ryhmään ja jotka eivät ole päässeet jatko-opintoihin, voisi tarjota mahdollisuutta kerrata niitä oppiaineita, joiden osaamisessa he kokevat ongelmia.

Korkeakouluopinnot syksyllä 2019 tai vuonna 2020 aloittaneille nuorille tulisi aktiivisesti tarjota opinto-ohjausta. Lisäksi erityisesti niiden osalta, jotka ovat yrittäneet päästä opiskelijaterveydenhuollon palveluihin mutta eivät ole kyseisiä palveluita saaneet, pitäisi selvittää terveyspalveluiden tarve, jotta ei jää tilanteita, joissa henkilö ei enää edes pyydä palvelua, koska kokee ettei sitä kuitenkaan saa.

Opintonsa keskeyttäneiden etäopetuksessa olleiden nuorten tavoittaminen on tärkeää. Olisi tarjottava mahdollisuus jatkaa nyt opintoja, jos lähiopetukseen palaamisen myötä se kiinnostaa uudestaan.

Vaikka koronarajoitukset ja koronan vaikutukset kansantalouteen ovat enimmäkseen ohi, nyt käynnissä on uusi, inflaatiosta aiheutuva kriisi, jolla voi olla suurta merkitystä nuorten toimeentuloon ja ostovoimaan. Kriisin vaikutuksia asumisen ja liikkumisen kustannuksiin on seurattava tarkasti ja nuorten etuuksia on korotettava silloin jos inflaatio laskee niiden ostovoimaa merkittävästi.

Kokoomuksen ratkaisuehdotuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

1. Laaditaan valtakunnallinen syrjäytymisen ehkäisemisen ohjelma

Nuorten syrjäytyminen on yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Syrjäytyminen on usein monien tekijöiden summa, joka voi pahimmillaan erkaannuttaa ihmisen täysin yhteiskunnasta. On selvää, että mitä varhaisemmassa vaiheessa tunnistetaan syrjäytymisriskit, sitä paremmin niihin voidaan puuttua. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että syrjäytymistä ehkäistään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa erityisesti nuorten syrjäytymiseen puuttumista.

Valtakunnallisella ohjelmalla voidaan kartoittaa poikkihallinnolliset tarpeet, tunnistaa puutteet ja parantaa syrjäytymisen ehkäisyn koordinoitua johtamista.

2. Otetaan terapiatakuu viimein käyttöön

Kokoomus haluaa toteuttaa terapiatakuun pikimmiten. Näkemyksemme mukaan se on ensimmäinen keino vastata kasvaviin mielenterveysongelmiin.

Tuemme mielenterveysjärjestöjen esittämää lakimuutosta perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen Terapiatakuusta. Tämä takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

(Terapiatakuun käynnistäminen 35 miljoonaa. Lähde: Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2022)

3. Taataan jokaiselle nuorelle vähintään yksi harrastus

Kokoomus haluaa toteuttaa kansallisen harrastustakuun ympäri Suomen. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

Selvitetään harrastussetelin käyttöönottoa. Harrastussetelillä tuettaisiin erilaisten harrastusten kokeilua ilman, että kustannukset nousevat aloittamisen esteeksi.

Lisäksi tarjotaan esimerkiksi kuntien julkisia tiloja, kuten iltaisin tyhjillään olevia kouluja, nykyistä helpommin ja edullisemmin harrastustoimintaa järjestävien toimijoiden käyttöön.

4. Moniammatillisen tuen tarjoaminen jokaiselle oppilaalle turvataan

Jo tällä hetkellä useissa kunnissa kouluissa tehdään moniammatillista yhteistyötä. Viime vuosina esimerkiksi koulunuorisotyö on lisääntynyt.

Toimivia toimintamalleja tuleekin jatkossakin levittää eri puolille maata. Sosionomit ja esimerkiksi yhteisöpedagogit ovat myös ammattiryhmiä,joilla on erityisosaamista, jota koulujen arjessa voidaan hyödyntää. Tärkeintä on, että oppilas saa tarvitsemansa tuen riittävän ajoissa ja että hänet kohdataan ja aikuisilla on heille aikaa.

Nuori viettää suuren osan päivästään koulussa, jolloin on järkevää tuoda matalankynnyksen palveluita sinne. Eri ammattiryhmien tehtävänä on ohjata nuori tarvittavien tukipalveluiden piiriin ja huolehtia hoitopolkujen sujuvuudesta. Ei myöskään siirretä koulukuraattoreja ja -psykologeja hyvinvointialueille.

5. Panostetaan peruskouluun – keskitytään perustyöhön

Jotta jokainen nuori saa hyvät lähtökohdat elämään, on pohjan oltava kunnossa. Peruskoulusta saatavat perustaidot ovat keskeinen lähtökohta nuorelle, joka lähtee rakentamaan itsenäistä elämää. Kokoomus haluaa turvata peruskoulujen resurssit ja opettajille mahdollisuuden keskittyä opetustyöhön. Kokoomus tekee peruskoulun tasa-arvorahoituksesta pysyvän, jotta jokaisen lähikoulu on se paras koulu.

(Pysyvä tasa-arvorahoitus 60 miljoonaa. Lähde: Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2022)

6. Huolehditaan korona-ajan jälkihoidosta

Emme vielä täysin tiedä, miten pandemia-aika on vaikuttanut lapsiin ja nuoriin. Pitkien etäopetusjaksojen, harrastusten tauolla olon ja sosiaalisten piirien pienenemisen seuraukset voivat näkyä vielä pitkään. On tärkeää huolehtia, ettei pysyviä seurauksia synny. Yhtenä keinona voisi olla ylimääräisten kouluterveystarkastusten järjestäminen. Kokoomus on myös esittänyt kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa – tällöin myös tässä vaiheessa nuori tulisi kontaktoiduksi.

Keskustan ratkaisuehdotuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

Nuorille tulevaisuususkoa koronan ja muiden kriisien jälkeiseen aikaan

Suomen tulevaisuus, se suunta mihin hyvinvointiyhteiskunta jatkossa rakentuu, määrittyy pitkälti nuorten kautta. Keskusta haluaa luoda nuoriin tulevaisuususkoa; näköalaa sille, että kriisienkin aikana ja niiden jälkeen Suomi selviää. Nuorten tulevaisuususko kantaa myös yhteiskuntaa eteenpäin sillä monet yhteiskunnan keskeiset kysymykset nojaavat sopimuksiin ja luottamukseen. On tärkeää, että nuorten uskovat, luottavat ja pitävät kiinni näistä sopimuksista, että ne kantavat myös jatkossa. Siksi myös yhteiskunnan on tehtävät selväksi, että nuoret voivat luottaa ja uskoa. Keskustan ratkaisu on uusi sukupolvisopimus; toimenpideohjelma, jonka kautta sitoudumme vahvistamaan nuorten hyvinvointia pitkäjänteisesti.

Kriisien keskellä ja niiden jälkeen tulee kiinnittää huomiota hyvinvointia tukeviin ja sitä rakentaviin toimenpiteisiin. Nuorten mahdollisuuksia kantaa vastuuta itsestään ja valita hyvä elämänpolku pitää vahvistaa. Nuorten kannalta tärkeää on kiinnittää huomiota etenkin koulutusjärjestelmään, työelämän kehittämiseen ja terveyspalveluihin mutta myös mielekkääseen vapaa-aikaan.

Keskustan ratkaisut

Nuorisopolitiikka

  • Rakennetaan uusi sukupolvisopimus, jonka toimenpiteillä vahvistetaan nuorten uskoa tulevaisuuteen.

  • Kiinnitetään huomiota nuorisopolitiikan johtamiseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen. Keskitetään nuorisopolitiikka yhden ministeriön alle. Kehitetään nuorisopolitiikan rahoitusta hankkeista kohti perusrahoitusta.

  • Siirretään rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen rahoitus osaksi valtion budjettia.

Ohjaus ja koulutus

  • Toteutetaan oppimisen tukipaketti ja pidetään huolta oppilashuollon ja opintojen ohjauksen resursseista. Laitetaan kuntoon oppilas- ja opiskelijahuollon mitoitukset.

  • Vahvistetaan ohjaamotoiminnan verkostoa niin, että ohjaamopalveluita on saatavilla jokaisessa kunnassa.

  • Aloitetaan koko nuoren sukupolven kattavat yhteiset tulevaisuuskutsunnat, joissa nuorille tarjotaan terveystarkastus sekä opinto- ja uraohjausta.

  • Luovutaan ensikertalaiskiintiöistä opiskelijavalinnoissa, jotta nuorten olisi helpompi valita ja aloittaa korkeakoulutus.

  • Toteutetaan Keskustan lähikoulumalli, jotta yhdenkään nuoren koulupolku ei olisi liian rankka postiosoitteesta riippumatta. Selvitetään syitä oppimiseroihin ja panostetaan perustaitoihin koulupolun eri vaiheissa. Vakiinnutetaan sukupuolisensitiivinen toimintakulttuuri osaksi kaikkea koulutusta.

  • Varmistetaan että kaikissa oppilaitoksissa toimii kiusaamisen ehkäisemiseen tähtäävä ohjelma. Vahvistetaan vuorovaikutus- sekä tunnetaitojen oppimista osana opetussuunnitelmia.

Vapaa-aika

  • Kehitetään Suomen harrastamisen mallia edelleen huomioiden erityisesti kuljetusoppilaat. Kehitetään rahoitusta ja otetaan järjestöt aiempaa paremmin mukaan.

  • Toteutetaan kansallinen luontoliikuntaohjelma, jonka toimenpiteillä lisätään luonnossa liikkumista.

Työelämä

  • Uudistetaan työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki huomioimaan paremmin psykososiaalinen kuormitus.

  • Kirjataan kiusaaminen työlainsäädäntöön ja varmistetaan nollatoleranssitavoitteen toteutuminen työpaikkakiusaamisessa.

Terveys

  • Käynnistetään laaja-alainen, yli hallituskausien ulottuva ohjelma lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin parantamiseksi ja korona-ajan synnyttämien ongelmien korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tämä on osa Keskustan ehdotusta, että paremmasta mielenterveydestä on tehtävä uusi, yhteinen kansallinen suurhanke.

  • Varmistetaan, että hoidon tarpeen arviointi tehdään viikon sisällä ja hoitoon pääsee viimeistään neljässä viikossa.

  • Rakennetaan saumaton hoitopolku perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Nuorisopolitiikan johtaminen ja rahoitus

Nuoruus ja nuoriin liittyvät politiikkatoimet yksinkertaistetaan helposti koulutukseen ja vapaa-ajan toimiin. Nuoruus kuitenkin määrittää ihmisen elämän suuntaa merkittävästi ja siihen liittyviin politiikkatoimiin tulisi kiinnittää huomiota samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lapsi- tai perhepolitiikkaan. Monen ministeriön välille jakautuneet politiikan sektorit eivät nykyisellään palvele nuorisopolitiikan toimia riittävällä tavalla. Nuorisopolitiikan keskittäminen yhteen ministeriöön selkiyttäisi eri sektoreiden yhteistyötä ja tukisi nuorisopolitiikan monipuolista kehittämistä aiempaa yhtenäisemmin. Keskusta tavoittelee nuorisopolitiikan aiempaa selkeämpää johtajuutta ja toimintatapaa, jolla kokonaiskäsitys nuorten asioista vahvistuu.

Siinä missä nuorisopolitiikan johtaminen on hajanaista, myös rahoitus perustuu liian usein hakkeisiin ja lyhytjänteiseen toimintaan. Nuoret ansaitsevat pitkäjänteisempää toimintaa ja tätä tukevaa rahoitus.

Keskusta tukee parlamentaarista sopua rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudeksi rahoitusmalliksi: Rahoitus tulee siirtää valtion budjettiin ja sen yhdessä sovittu taso tulee turvata. Keskustan mielestä julkisella sektorilla on merkittävä rooli aikaisempien Veikkauksen edunsaajien, kuten kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toiminnan rahoittamisessa ja turvaamisessa. Suomessa on esimerkiksi poikkeuksellisen voimakas ja monipuolinen liikunnan kansalaisjärjestökenttä, jonka toiminnan varaan liikunta- ja urheilutoiminta on maassamme rakentunut. Keskustan tavoite on järjestöjen elinvoiman turvaaminen.

Ohjaus- ja koulutus

Ajassamme haastavat sukupolvien pieneneminen, osaamistarpeiden nopea muutos ja osaajapula, oppimistulosten eriytyminen sekä luonnon ja ilmaston muutokset. Näihin Keskusta tarjoaa ratkaisuiksi sivistyksen ja osaamisen näkökulmia. Sivistys on ennen kaikkea mahdollisuus hyvinvoinnin lisäämiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Koulutuksella ja koulutusjärjestelmän toiminnalla on myös merkittävä rooli nuorten hyvinvoinnin rakentamisessa sekä osaamisen kartuttamisen että oman suunnan löytämisessä.

Nuorten tarve oppilashuollon palveluille ja opintojen ohjaukselle kasvaa. Oppilaitoksiin tarvitaan riittävästi resursseja vastaamaan tähän tarpeeseen. Erityisen tuen osaajien koulutuksen kehittäminen läpi oppioikeuden sekä oppilas- ja opiskelijahuollon mitoitusten kuntoon laittaminen ovat Keskustan keskeisimpiä tavoitteita oppilashuollon kehittämiseksi. Keskusta myös esittää lasten ja nuorten parissa työskentelevien kunnan työntekijöiden nykyistä systemaattisempaa täydennyskouluttamista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten tueksi sekä lasten poissaoloja seuraavan mallin käyttöönottoa jokaisessa peruskouluissa. Myös joustava perusopetus (JOPO) tulee laajentaa kaikkiin kouluihin. JOPO-luokkien tavoitteena on ennaltaehkäistä peruskouluikäisten koulupudokkaiden syrjäytymistä yhteiskunnasta ja edistää nuorten siirtymistä toisen asteen opintoihin. JOPO-toiminnasta tulee tehdä lakisääteistä.

Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus hakea matalan kynnyksen apua oman elämänpolun löytämiseksi. Siksi ohjaamojen palveluiden on oltava saatavilla jokaisessa kunnassa. Jatkossa on panostettava entistä enemmän ohjaamoiden liikkuviin palveluihin. Ohjaamoiden osaamista tulee vahvistaa työllisyyden- ja koulutusneuvonnan palveluiden lisäksi myös velkaantumisen ja kuntoutuksen osa-alueilla. Ohjaamoiden on toimittava luontevasti yhteistyössä myös perheneuvonnan kanssa.

Keskusta ajaa koko nuoren sukupolven yhteisiä tulevaisuuskutsuntoja. Nuorten tulevaisuuskutsunnoilla on suuri mahdollisuus saattaa koko ikäluokka yhteen ja tarjota heille terveystarkastus sekä opinto- ja uraohjausta. Kutsunnat tulee tällöin toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä, vastuuta ei voi jättää pelkästään puolustusvoimille.

Ensikertalaiskiintiöt lisäävät nuorten epävarmuutta opintopolulla ja luovat kulttuuria, jossa väärä valinta nostaa seinän vastaan. Nuoret eivät uskalla ottaa korkeakoulupaikkoja vastaan, jos paikka ei lopulta olekaan se itselle paras mahdollinen. Umpikujien sijaan tulee kehittää siirtymiä korkeakoulujen ja koulutusohjelmien välillä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta on tehtävä mutkatonta ja avoimia väyliä korkeakouluihin tulee tukea.

Yhdenkään lapsen tai nuoren koulupolku ei saa olla postinumeron vuoksi liian rankka. Lähikoulu mahdollistaa sen, että lapset voivat keskittyä opiskelemaan ja oppimaan matkustamisen sijaan. Erilaiset joustavat ratkaisut mahdollistavat lähipalveluiden kehittämisen ja lasten vähenevään määrään varautumisen yhtä aikaa.

Etenkin poikien osalta tärkeät nivelvaiheet, kuten 3 lk., 5 lk. ja 9 lk. on syytä tunnistaa.

Otetaan sukupuolisensitiivinen toimintakulttuuri osaksi koulujen tasa- arvosuunnitelmia ja opettajankoulutusta. Suomessa tulee toteuttaa valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkitaan oppimiseroja ja niiden syitä sukupuolten välillä. Peruskoulussa tulee entistä enemmän panostaa tärkeisiin perustaitoihin myös oppipolun alun jälkeen, kuten sujuvaan kirjoitus- ja lukutaitoon, matematiikan perusasioihin sekä itsensä johtamiseen.

Koulukiusaamisesta ja -väkivallasta tulee tehdä loppu. Jo olemassa olevia kiusaamisen ehkäisemiseen tähtääviä ohjelmia tulee entistä tehokkaammin ottaa käyttöön ja varmistaa, että ne toimivat kaikissa oppilaitoksissa. Yhtenä keskeisenä keinona kiusaamisen vähentämisessä vahvistetaan vuorovaikutus- sekä tunnetaitojen oppimista osana opetussuunnitelmia.

Vapaa-aika

Sivistys, liikunta, kulttuuri, kaikenlainen mielekäs tekeminen tukee ihmisen kasvua ja hyvinvointia. Siksi Keskusta haluaa, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus päästä sivistyspalveluiden äärelle riippumatta postiosoitteesta. Harrastustoiminta tarjoaa myös osallisuuden kokemusta ja tukee yhteisöllisyyttä.

Keskusta on ollut rakentamassa jokaiselle suomalaiselle lapselle ja nuorelle pysyvän oikeuden maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Jokaiselle lapsen turvana on oltava jatkossakin yksi mieluinen ja maksuton harrastus. Jatkossa mallia tulee kehittää muun muassa kuljetusoppilaille ottamalla parhaimmat paikalliset onnistumiset käyttöön kaikissa kunnissa. Harrastamisen mallin rahoitusta on suunnattava toiminnan järjestäjille. Järjestöjen harrastustarjonnan avulla toimintaan saadaan monipuolisuutta ja laatua myös harvemmin asutulla seudulla.

Luonto on suomalaisia toiseksi eniten liikuttava ympäristö ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat. Ehdotamme luotavaksi luontoliikunnan edistämistä varten oman kansallisen liikkumisohjelman. Ohjelma syventää luonnon virkistyskäytön strategiaa nimenomaan luonnossa liikkumisen olosuhteisiin ja tuo esille toimenpiteitä, joilla lisätään luonnossa liikkumista. Tämä tavoite on osa Keskustan näkemystä, että luonto kuuluu kaikille ja lähiluonnon pitää olla jokaisella kävelymatkan päässä.

Työelämä

Keskustan tavoitteena on, että Suomessa on vuonna 2030 maailman houkuttelevin työelämä. Tämä edellyttää, että myös nuorten erilaiset tarpeet työelämän kehittämisessä huomioidaan. Vahvan osaamisen lisäksi tarvitaan työelämään toimintakulttuuria, joka tukee hyvinvointia ja ylläpitää ja rakentaa työkykyä.

Työssä uupuminen ei ole uusi asia mutta se tunnistetaan edelleen heikosti työlainsäädännössä. Siinä missä fyysisestä työturvallisuudesta on säädetty hyvin, on psykososiaalisen turvallisuuden osalta vielä kehitettävää. Siksi Keskusta haluaa uudistaa työturvallisuuslain. Laissa tulee säätää täsmällisemmin psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä, arvioinnista, mittaamisesta ja seurannasta sekä työsuojelun näkökulmasta välttämättömistä oikeuksista ja velvollisuuksista muuttuvassa työelämässä.

Henkisen kuormituksen osalta myös työterveyshuoltolaissa on kehitettävää, siinä tulisi tunnistaa henkinen kuormitus nykyistä vahvemmin. Keskusta haluaa, että työterveyshuoltolakiin kirjataan säännölliset, fyysisiä ja psykososiaalisia työkykyriskejä ennakoivat työterveystarkastukset. Mielenterveyden tukeminen varmistetaan lakisääteisenä työterveyden palveluna ja yrittäjien työterveyspalveluiden hankintaosaamista lisätään.

Varmistetaan nollatoleranssitavoitteen toteutumista työpaikkakiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun. Työpaikalla ja työssä tapahtuva kiusaaminen sen eri muodoissaan ja kiusaamisteot kirjataan työlainsäädäntöön ja sen perusteluihin sekä luodaan sanktiomenettely.

Terveys

Keskusta haluaa siirtää terveydenhuollon painopistettä ennaltaehkäisyyn. Erityisesti nuorten kannalta on tärkeää tukea hyvinvointia jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasaantuvat ja usko tulevaisuuteen heikkenee. Nuorten kannalta on tärkeää, että terveydenhoito- järjestelmämme toimii hyvin mutta on myös kestävä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen on aika uudistaa toimintatapoja niin, että voimme huolehtia ihmisten hyvinvoinnista ja valtion taloudesta kestävällä tavalla.

Hyvinvoinnin, terveyden, opiskelu- ja työkyvyn sekä muun toimintakyvyn perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Myös hyvinvointi- ja terveyserojen perusta muodostuu lapsuuden ja nuoruuden aikana. Koronakriisi on monin tavoin heikentäneet erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Korona-aika on lisännyt kotitaustasta johtuvaa eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa: mm. mielenterveyden ongelmia, yksinäisyyttä ja oppimisen vaikeuksia. Maailmanpoliittinen epävarmuus heijastuu myös ihmisten perusturvallisuuden kokemukseen ja mielen hyvinvointiin. Keskusta haluaa varmistaa, että nuoret saavat apua korona-ajan aiheuttamiin mielenterveyden ongelmiin. Tahdomme, että paremmasta mielenterveydestä tehdään uusi, yhteinen kansallinen suurhanke, jossa nuorten mielen hyvinvoinnin parantaminen saa keskeisen sijan.

Mielenterveyden haasteiden lisääntyessä tarvitaan lisää osaajia ja uudenlaista osaamista hoitokokonaisuuksien toteuttamiseen. Mielenterveyden haasteiden kohdalla saumaton, matalalla kynnyksellä toimiva hoitoon pääsy on tärkeää. Nuoren ei tarvitse olla hoidon hankkimisen ammattilainen, vaan palveluiden tulee olla lähellä, selkeitä ja helppokäyttöisiä. Samoin nuoren ei tarvitse itse huolehtia, että pääsee etenemään hoitopolulla vaan perusterveydenhuollosta polku tulee olla sujuva erikoissairaanhoitoon silloin kun sille on tarvetta.

Vihreiden ratkaisuehdotuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

Tämän päivän lapset ja nuoret joutuvat elämään kolmen kriisin, korona-, mielenterveys- ja ilmastokriisin, keskellä. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt monien nuorten turvattomuuden tunnetta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Politiikan keskeisenä tehtävänä on luoda lapsille ja nuorille toivoa tulevaisuudesta.

Nuoriin kohdistuu nyky-yhteiskunnan toimesta kasvavia paineita, mutta samanaikaisesti sosiaaliturvassa ja koulutuksessa tapahtuneet leikkaukset sekä koulutusjärjestelmän haasteet ottaa huomioon erilaisia oppijoita heikentävät nuorten mahdollisuuksia täysipainoiseen elämänhallintaan. Päätöksenteossa tulee varmistaa, että erilaisille elämänpoluille, etsimiselle ja suunnan muuttamiselle ja – toisaalta nuoruuden elämiselle ja kokemiselle – on tilaa ja tukea.

Vihreiden tavoitteena on varmistaa jokaiselle lapsella ja nuorella oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Vihreät haluavat muokata yhteiskunnan rakenteita sellaiseksi, joka antaa lapsille ja nuorille tilaa kasvaa ja kokeilla olla oma itsensä. Tämän päivän aikuisilla on myös vastuu elinkelpoisesta tulevaisuuden elinympäristöstä. Lasten ja nuorten ilmastoahdistus on kuultava ja siihen on vastattava teoilla ilmaston puolesta. Vihreiden haluavat rakentaa maailmaa, jossa sekä luonto että ihmiset voivat hyvin.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään tulevaisuuteen. Ilman lapsia ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.

Ratkaisuehdotukset

  • Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi sekä tehdään avoimen korkeakoulun opiskelusta maksutonta ilman opiskelupaikkaa oleville. Nuorten luottamusta omaan pärjäämiseen ei tule nakertaa sillä, että opiskelemaan pääsemisestä tehdään kohtuuttoman vaikeaa samalla, kun meillä on huutava pula osaajista.

  • Ulotetaan kolmiportainen tuki myös amikseen ja lukioon ja varmistetaan riittävä tuki kaikilla koulutusasteilla tarpeeksi vahvalla lainsäädännöllä sekä kohdennetulla rahoituksella. Kouluihin tarvitaan rauhaa syventyä oppimiseen ja lisää välittäviä aikuisia, joilla on mahdollisuus kuunnella ja tukea lasta ja nuorta.

  • Helpotetaan opiskelijoiden toimeentuloa ja talouden suunnittelua purkamalla opintotuen kaksiportaisuus ja nostamalla opintorahan tasoa. Huoli omasta toimeentulosta ei edistä kenenkään opintoja eikä hyvinvointia.

  • Toteutetaan terapiatakuu. Varmistetaan nuorten pääsy lyhytterapiaan ja perustetaan matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä jokaiseen kuntaan, joko sote-keskuksen yhteyteen tai liikkuvana palveluna. Tehdään lastensuojelun kokonaisuudistus ja parannetaan matalan kynnyksen palveluita. Jokaisella nuorella pitää olla turvallinen aikuinen ja apua pitää saada heti, kun sitä pyytää.

  • Luodaan teinineuvola murrosikäisten nuorten ja vanhempien tueksi. Kehitetään perheneuvoloista myös teinineuvolajärjestelmä, josta nuoret ja heidän vanhemmat saisivat apua ja tukea. Neuvolan työntekijään saisi yhteyden helposti vaikkapa aplikaatiolla.

  • Lisätään nuorten osallisuutta laskemalla äänestysikäraja 16 ikävuoteen, tuomalla osallistava budjetointi kouluihin ja oppilaitoksiin sekä lisäämällä osallisuuteen erikoistuneita nuorisotyöntekijöitä. Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.

  • Otetaan käyttöön valtakunnallinen kulttuuriseteli oppivelvollisuuden päättäville nuorille. Kulttuurisetelin arvoksi tulisi 100 euroa, ja sillä voisi ostaa esimerkiksi museokortin, konserttilippuja ja kirjoja.

Vasemmiston ratkaisuehdotuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

Nuorten tulee voida elää nuoruuttaan täysimääräisesti. Nuorten koulutukseen, terveyteen ja demokraattisiin osallistumismahdollisuuksiin on panostettava. Nuoruuteen kuuluu myös haahuilu ja itsensä löytäminen – kaiken elämässä ei tule olla markkinaehtoista, tuottavaa tai laskelmoitua.

Katastrofaalisesti etenevä ilmastonmuutos, vuosia jatkunut koronapandemia ja yhä lähemmäksi tunkeutuvat sodat vaikuttavat globaalisti ja yhteiskuntien kaikilla tasoilla. Monella tapaa ne vaikuttavat erityisesti nuoriin.

Jotta nuorten tulevaisuudenusko voidaan säilyttää, vasemmistoliitto esittää seuraavalle hallituskaudelle useita toimia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tässä luetellut toimenpiteet ovat vain osa tavoitteistamme, joita olemme avanneet laajemmin tavoiteohjelmassamme.

Tukea koululaisille ja opiskelijoille

Perusopetusta on vahvistettava niin, että riittävät perustiedot ja -taidot voidaan turvata jokaiselle nuorelle ja että kaikilla on riittävät valmiudet siirtyä toisen asteen opintoihin. Nykyistä tasa-arvoisempi koulutus edellyttää perusopetuksen resurssien vahvistamista erityisesti oppimisen ja kasvun tuen paremmaksi mahdollistamiseksi. Oppimisen tuen uudistaminen on yksi ensi vaalikauden tärkeimmistä koulutuspoliittisista tavoitteista.

Koulupsykologien ja kuraattoreiden mitoituksen parantamista on jatkettava. Tämä hallitus paransi tilannetta säätämällä sitovan mitoituksen koulukuraattoreille ja koulupsykologeille. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvassa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa tulisi olla vähintään yksi kuraattori 670:tä oppilasta kohti ja yksi psykologi 780:tä oppilasta kohti ja toisen asteen koulutuksessa tulisi samoin olla vähintään yksi kuraattori 670:tä opiskelijaa kohti ja yksi psykologi 780:tä opiskelijaa kohti. Tämä on tärkeä askel eteenpäin, mutta mitoitusta tulee edelleen parantaa. Ryhmäkokoja on pienennettävä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Myös henkilöstömitoituksia on tarkasteltava ja tehtävä oppimisen tuen lainsäädännön uudistus. Tasa-arvorahoitusta tulee kasvattaa varhaiskasvatuksessa ja esi- sekä perusopetuksessa.

Ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen lisää resursseja. Onneksi tähän nykyinen hallitus on myös jo panostanut (ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen pysyvä 50 miljoonan korotus ja Oikeus osata -ohjelma, jossa ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen ohjattu 270 miljoonaa tällä vaalikaudella).

Lukiolaisten lisääntyvään stressiin ja pahoinvointiin puuttuminen. Todistusvalinnasta ensisijaisena väylänä korkeakoulutukseen on luovuttava ja korkeakoulujen ensikertlaiskiintiöt poistettava.

On tehtävä toimenpideohjelma koronan aiheuttaminen oppimis- ja hyvinvointivajeiden paikkaamiseksi ja opiskelukyvyn vahvistamiseksi kaikilla koulutusasteilla. Oppilaille ja opiskelijoille on turvattava riittävät mielenterveyspalvelut ja seurattava oppilashuollon mitoitusten (ensimmäinen kohta) riittävyyttä ja saavutettavuutta.

Ammatillisen koulutuksen resursseja on parannettava ja toteutettava järkevä uudistus lisärahoituksen turvin. Yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä ja palautettava rahoituksen yliopistoindeksi. Opintorahaa on nostettava, jotta kaikista taustoista tulevilla on mahdollisuus keskittyä opintoihinsa täyspäiväisesti.

Terveys etusijalle

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Tähän puuttumiseksi tarvitsemme isomman rakenteellisen reformin. Palveluiden rakenteellisen kehittämisen kannalta olennaista on saada perusterveydenhuoltoon lisää osaamista ja resursseja hoitaa mielenterveysongelmia. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden matalamman kynnyksen ja oikea-aikaisen terapiajakson nykyistä huomattavasti laajemmalle joukolle.

Palveluiden perustasolle tarvitaan myös lisää moniammatillisuutta, eli psykososiaalista tukea. Näin myös ihmisten pomputtelu paikasta toiseen vähenee. Näin lievemmin psyykkisesti sairaat saavat tarvitsemansa avun jo perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoito voi keskittyä vakavimmin sairaisiin. Tällä hetkellä perustason palveluiden riittämättömyyden vuoksi myös lieväoireiset lapset ja nuoret ohjataan erikoissairaanhoitoon, joka on hyvin kuormittunut.

Nuorten kohtaamien ongelmien osalta ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi panostaa aiempaa enemmän ja ennaltaehkäisevä toiminta pitäisi suunnata myös jo alakouluikäisille. Etsivän nuorisotyön rahoitusta nostettava ja kohdennettuja avustuksia jatkettava. Etsivän nuorisotyön rahoitusta on lisättävä.

Perustason vahvistaminen korjaa myös mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisuusongelmaa, jossa niiden saatavuus on liikaa asuinpaikasta ja tulotasosta kiinni.

Koska lapsen ja nuoren psyykkinen sairastuminen on kuormittava asia koko lähipiirille, yksilöllisten terapioiden lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän koko yhteisön hoitamista, kuten lisää perheterapiaa ja muita yhteisöllisiä palveluita. Näin voidaan myös nykyistä tehokkaammin puuttua ongelmien siirtymiseen sukupolvelta toiselle.

Myös teini-ikäisten lasten vanhemmat tarvitsevat vahvempaa tukea vanhemmuuteensa. Myös kodin ja koulun yhteistyötä on vahvistettava yläkoulussa.

Suuri ongelma lasten ja nuorten kohdalla on myös se, että psyykkisesti sairaita lapsia sijoitetaan, koska heille ei ole muutakaan apua tarjolla.

Vasemmistolaisessa mielenterveyspolitiikassa pureudutaan mielenterveyspalveluiden parantamisen lisäksi myös yhteiskunnan epäkohtiin, jotka sairastuttavat ihmiset psyykkisesti ja puututaan niihin. Perheiden tukeminen ja toimeentulon vahvistaminen sekä puuttuminen nuorille asetettuihin kohtuuttomiin vaatimuksiin on siis mielenterveys- politiikkaa siinä missä terapian saatavuuden parantaminenkin.

Harrastusmahdollisuuksia jokaiselle

Kaikkien hallinnonalojen tulee lisätä toimia, joilla voidaan laskea lasten ja nuorten harrastamisen kustannuksia. Lapsella tai nuorella on oltava kaikkialla Suomessa oikeus ainakin yhteen maksuttomaan harrastukseen.

Kuntien on tarjottava perusliikuntapaikat maksuttomasti erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Kuntien tulee laatia virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet.

On ohjattava julkiset avustukset lasten ja nuorten liikunnan ja muun harrastamisen tukemisessa etenkin sellaiseen toimintaan, johon kaikki voivat osallistua varallisuuteen, tavoitteellisuuteen ja osaamiseen katsomatta.

Nuoret mukaan päätöksentekoon

Myös nuoria koskevan politiikan on perustuttava keskusteluun ja nuorten mahdollisuuteen osallistua, ei saneluun. Äänestysikärajaa on alennettava kunta- ja aluevaaleissa 16 vuoteen. Yhteiskuntaopin opetusta on aikaistettava ja lisättävä, jotta kaikki saavat tarvittavat tiedot ja taidot osallistua päätöksentekoon.

Kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamiselinten, kuten vammais- ja vanhusneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksia on parannettava. Vaikuttamiselinten edustajille on myönnettävä läsnäolo- ja puheoikeus kuntien ja hyvinvointialueiden toimielimissä, kuten valtuustoissa ja lautakunnissa.

Kansallisen demokratiaohjelman toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten tosiasiallisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattamiseen ja varmistettava riittävä rahoitus. Nuorten demokratiakasvatuksen ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä on otettava huomioon eri taustoista tulevien nuorten tarpeet. Tämän hallituskauden aikaisten koulujen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankkeiden kaltaisia projekteja on tuettava jatkossakin.

Kestävä tulevaisuus nuorille

Ilmastokatastrofin aiheuttamaa ahdistusta ja tulevaisuudenuskon rapautumista ei hoideta sanoin vaan teoin. Vasemmistoliitto ajaa yhteiskunnan reilua siirtymää ekologisesti kestävän talouden toteuttamiseksi oikeudenmukaisesti. Nuorilla on oltava tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kestävän tulevaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa.

Vasemmistoliitto kannattaa kansallista Nuorten ilmastofoorumin perustamista, kattavan ja inklusiivisen ympäristökasvatuksen strategian laatimista ja opettajien valmiuksien parantamista erityisesti nuoria koskettavien suurten yhteiskunnallisten haasteiden suhteen.

Haluatko saada lisää tietoa nuorten hyvinvointivajeesta ja sen korjaamisesta?

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi toimittaa noin kerran kuukaudessa ehdokkaille ja muille kiinnostuneille tiiviin ajankohtaiskatsauksen sähköpostiin.